Blogi stressinkäsittelystä, rentoutumisesta sekä mindfulnessista/hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta.
Mindfulness ja Kesytä stressi -kursseja järjestetään kansalaisopistoissa, yrityksissä ja yhdistyksissä Pirkanmaan alueella. Opettajana toimii Tiina Tuovila.
Kesytä stressi ja Mindfulness toimii myös tyky-päivän ohjelmana kertaluontoisesti tai useampana annoksena.
Edellisen kirjallisuuslistan seuraksi kokoan juhannuksen kunniaksi (mökkimatka peruuntui lapsen vatsataudin vuoksi) omat TedTalk -suosikkini YouTubessa mindfulnessiin ja stressinhallintaan liittyen.
Joten sateisen juhannuksen luppohetkeen (tai muulloin), mikäli eksyt tänne netin syövereihin, tässäpä laadukasta kuunneltavaa:
"Älä yritä päästä eroon tai hallita stressiä" -oli eilisen Kesytä stressi -päivän yksi teemoista. Tavoitteena oli myös osoittaa stressin hyödyllisiä, tarpeellisia vaikutuksia. Vuorossaan kahdeksas Kesytä stressi -kurssi alkoi Tampereen työväenopistossa eilen lämpimänä syyskuun lauantaina. Tällä kertaa kokeilen kurssia, jossa tapaamme kerran kuukaudessa viikonloppuisin yhden päivän ajan. Ainakin ensimäisestä päivästä jäi opettajalle positiivinen olo.
Kurssilla esittelin ajatuksia, jotka löytyvät erittäin hyvin esitettyinä alla olevasta videonpätkästä. Valitettavasti tämä 15:n minuutin huippuhyvä luento stressistä on vain englanniksi. Filmiin saa YouTubessa katsoessa videon oikeasta alakulmasta englanninkieliset litteroinnit, se voi auttaa ymmärtämisessä (joukossa tosin muutamia virheitä keskeisissä sanoissa kuten house=health, her each=courage, oxy2007/%uh/oxytoasting=oxytocin, straps/strapless=stress). Videon alle olen koonnut hätkähdyttävimmät ja tärkeimmät pointit stressin ja terveyden välisestä yhteydestä, jotka haluaisin jokaisen stressaajan tietävän!
Ystävysty stressin kanssa!
STRESSI, SEN HAITALLISUUS TERVEYDELLE JA KUOLLEISUUS
Eräässä tutkimushankkeessa tutkittiin 8 vuoden ajalta 30000 amerikkalaista aikuista. Tutkimuksessa käytettiin julkisen terveydenhuollon rekisteritietoja kuolleisuudesta sekä kysyttiin nämä 2 kysymystä: Kuinka paljon stressiä olet kokenut viimeisen vuoden aikana? Uskotko, että stressistä on ollut haittaa terveydellesi?
Tutkimuksen tulokset -huonot uutiset ensin: Niillä, jotka kokivat paljon stressiä, oli 43% suurempi riski kuolleisuuteen. MUTTA tämä päti vain silloin kun he uskoivat stressin ollevan haitallista terveydelle. Niillä, jotka kokivat paljon stressiä, mutta eivät pitäneet sitä haitallisena terveydelleen oli tutkimuksen alhaisin riski kuolleisuuteen (mukaan lukien myös ne, jotka olivat kokeneet vähän stressiä!!).
STRESSI: KEHO ENERGISOITUU JA VALMISTAUTUU HAASTEISIIN
Toisessa, Harvardissa tehdyssä tutkimuksessa luotiin kokeellinen stressaava sosiaalinen tilanne ja mitattiin fyysisiä stressivasteita. Osalle tutkittavista kerrottiin, että koetilanne saattaa saada aikaan sydämen sykkeen kohoamista, jolloin keho valmistautuu toimintaan tai hengityksen kiihtymistä, joka tuo enemmän happea aivoille. Keho energisoituu ja valmistautuu koetilanteen luomiin haasteisiin. Tutkittavat, jotka oppivat stressin auttavan heidän suoriutumistaan, olivat vähemmän ahdistuneita, varmempia ja heidän fyysinen stressivasteensa poikkesi tyypillisestä stressivasteesta tuossa tilanteessa.
SYDÄN, OKSITOSIINI JA SOSIAALINEN KONTAKTI
Tyypillisessä stressireaktiossa sydämensyke nousee ja verisuonten seinämät jännittyvät, "puristuvat". Ei ole terveellistä olla ko. tilassa koko ajan (stressi ja sydäntaudit). Mutta kun stressireaktio nähdään hyödyllisenä (ei vihollisena) ->verisuonten seinämät pysyvät rentoina, vaikka sydän pamppaileekin haastavassa tilanteessa-reaktio on tällöin samantyyppinen kuin ilon tai rohkeuden hetkellä!
Stressiä on demonisoitu pitkään ja sen aikaansaamat ansiot on jätetty liian vähälle huomiolle ja arvostukselle. Kuten tämä: stressi tekee meistä sosiaalisia. Fysiologisesti tapahtuu näin:
Stressitilanteessa vapautuu myös oksitosiini-hormonia (adrenaliinin ja muiden hormonien lisäksi). Oksitosiini on neurohormoni, joka virittää meidät ihmissuhteisiin : pitämään yhteyttä ja hakeutumaan kontaktiin, tuntemaan empatiaa, auttamaan ja tukemaan läheisissä ihmissuhteissa ("halaushormoni").
Oksitosiini vaikuttaa aivojen lisäksi myös kehoon ja sydämeen: se suojaa sydäntä stressin haittavaikutuksilta: suojaa tulehduksilta, auttaa verisuonia pysymään rentoina, auttaa sydänsoluja uudistumaan ja parantamaan stressin aiheuttamia vaurioita (tämä kaikki vahvistuu, kun hakeudumme läheisten ihmisten seuraan).
STRESSI, AUTTAMINEN JA KUOLLEISUUS
Vielä yksi tutkimus, jossa oli mukana 1000 ihmistä USA:sta. Myös tässä tutkimuksessa käytettiin julkisia terveystietoja kuolleisuudesta. Tutkimuksessa kysyttiin: Kuinka paljon olet kokenut stressiä viimeisen vuoden aikana? Kuinka paljon olet auttanut naapureita tai muita yhteisösi jäseniä?
Tutkimuksen tulokset: Elämän stressaavat haasteet (talous, erot jne) lisäsivät riskiä kuolleisuuteen 30%. PAITSI niillä, jotka suuntautuivat toisiin ihmisiin ja auttoivat muita! Kokemus suuresta stressimäärästä ei lisännyt riskiä kuolleisuuteen heillä (0%).
SUMMA SUMMARUM
Ystävysty stressin kanssa, luo kehoosi rohkeuden biologia ja auta läheisiäsi/ympärilläsi olevia ihmisiä, jos haluat elää pitkään ja terveenä!
Viime kerralla Tampereen työväenopiston kurssilla pohdimme stressinhallintakeinoja ja työstressistä palautumista.
Aloitimme kokoontumisen lyhyellä pysähtymis-harjoituksella (mindfulness). Mielemme saattaa luennon tai koulutuksen alussa vaellella vielä jossain muualla kuin siinä hetkessä ja tilanteessa. Silloin pysähtymisharjoitus auttaa palaamaan tähän hetkeen, siihen ympäristöön ja tilanteeseen. Läsnäolevaksi ja keskittyneeksi. Pysähtymisen voi tehdä myös itsekseen, huomaamatta mielessään ennen kokouksen tai koulutuksen alkua.
Listasimme alkuharjoituksen sekä tilanteen kartoituksen jälkeen sekä hyviä että huonoja stressinhallintakeinoja. Keskustelimme siitä, millaiset keinot ovat ja eivät ole olleet toimivia. Keskustelu oli ainakin omasta mielestä mielenkiintoista. Luonto, liikunta, siivoaminen, hyvä seura, hyväksyminen, alkoholi, karkki, syöpöttely, elokuvat, musiikki....Osa keinoista on toimivampia, osa vähemmän toimivia ja riippuvaisia tilanteesta. Oleellista on se, mikä toimii pitkällä tähtäimellä. Oleellista on myös se, että osaa pysähtyä huomaamaan tilanteensa ja toimintatapansa.
Kannattaako stressata asioita, joita ei voi kontrolloida? Pohdimme pareittain ja yhdessä sitä, mitä asioita voi kontrolloida. Ja sitä, mihin asioihin voi vaikuttaa. Mitä sinä olet mieltä: Voiko ajatuksia, tunteita, omaa elämää, käyttäytymistä, lasten käyttäytymistä, mielipiteitään tai arvojaan kontrolloida? Miten? Miksi -tai miksi ei? Voit selvitellä vastausta Arto Pietikäisen Joustava mieli -kirjan pohjalta (tai tulemalla seuraavalle Kesytä stressi -kurssille).
Teimme testejä omasta palautumisen tarpeestamme ja palautumisen mekanismeista työstressiin liittyen. Mikä on vastauksesi kysymykseen: Hyvin nukutun yön jälkeen, oletko valmis kohtaamaan uuden työpäivän haasteet? Mm. edellisen kysymyksen vastauksella selviää aika hyvin, olemmeko saaneet riittävästi palautumisaikaa edellisen päivän työkiireistä ja paineista. Se, millä psykologisilla keinoilla palaudumme, selviää palautumisen huoneentaulusta.
Lopetimme kokoontumisen pysähtymisharjoitukseen, voit tehdä sen vaikka nyt ennen kuin siirryt tästä aiheesta toiseen aiheeseen tai tekemiseen:
*Ota hyvä asento tuolilla. Siten, että jalkapohjat lepäävät lattialla. Sinulla on ryhdikäs, arvokas asento, mutta kuitenkin rento.
*Laske katse maahan tai sulje silmäsi.
*Siirrä huomio kehoosi. Tunne jalkapohjasi lattiaa vasten, miten ne siinä lepäävät. Ja siirrä huomio siihen, miten istut tuolilla. Miten istuin tuntuu kehoa vasten. Mitkä kehonosat koskettavat toisiaan.
*Siirrä nyt huomio hengitykseesi. Siihen miten sisäänhengitys vaikuttaa kehoosi ja miten uloshengitys näkyy kehossasi. Voit tarkkailla hengitystä sierainten kautta. Huomaat ehkä kuinka sisäänhengitysilma tulee viileämpänä ja uloshengitys ilma poistuu lämpimämpänä. Voit tarkkailla hengitystä myös vatsan liikkeissä. Sisäänhengitys nostaa, ulos hengitys laskee vatsan peitteitä.
*Palaa vielä kehoosi. Siihen miten istut. Kokeile pystytkö huomioimaan kehosi kokonaisuudessaan, ehjänä kokonaisuutena. Asetu omaan kehoosi, asetu tähän hetkeen, tiedosta missä tilassa ja tilanteessa olet.
*Voit avata silmäsi.
