Mieluisa, hengästyttävä liikunta pistää liikenteeseen mm. endorfiineja, kehon luontaisia hyvän olon -hormoneja. Olo on luultavasti lenkin jälkeen erilainen kuin lenkille lähtiessä. Helpottuneempi? Keskittyneempi? Rentoutuneempi? Iloisempi? Hyvään, rentoon oloon pysähtyminen ja mieleen tallettaminen auttavat lenkkarit jalkaan helpommin seuraavanakin päivänä.
Mutta entä kun huomaat, että olet hermostuneempi, vihaisempi, epävarmempi, väsyneempi, vetämättömämpi? Lenkki ei ole välttämättä automaatti, joka puhdistaa mielen ja tuo hyvän olon. Saatat lähteä ulkoilemaan työpaineiden tai parisuhdeongelmien kanssa ja tulla pois tuskaisempana kuin lähtiessä. Tai saatat huomata lenkillä, missä kunnossa olet: hengästyt, läähätät ja hikoilet. Tai mieleesi tulee ikäviä vanhoja muistoja esim. koululiikunnasta.
Ëhdotan, että otat seuraavalle lenkille huolien ja murheiden sijaan mindfulnessia. Tiivistetysti nämä seikat: kehon aistimukset/tuntemukset, tarkkaavaisen, tutkivan asenteen ja lempeän, arvostelemattoman suhtautumisen ajatuksiisi/tuntemuksiisi/havaintoihisi. Onnistuisikohan?
Mieli on ainakin aluksi kuin koiranpentu, joka hyppää välillä yllättäen tien sivuun (pois tästä hetkestä, tulevaan tai menneeseen). Pyri tällöin suuntaamaan joka suuntaan pomppiva mielesi lempeydellä takaisin keskittyneeseen tilaan. Siirrä ja pidä huomio kehossasi/aisteissasi yhä uudelleen ja uudelleen. Kun yllätät itsesi tulevasta avioero-skenaariosta, menneistä tamburiinin paukutuksista tai kasvis-makaronilaatikon koostumuksesta, niin onnittele itseäsi siitä, että huomasit karkaavan mielesi. Sellainen mieli nyt vaan on, hyvä että huomasit. Samoin kuin muussakin taidon opettelussa toisto on avain: harjoitus tekee mestarin. Voit kokeilla pitää huomion ensi alkuun 10-15 minuuttia, myöhemmin pidempään. Kuulostaako liian helpolta? Kokeile, niin huomaat ;)
Ja vielä yksi asia matkaevääksi: Pyri tekemään lenkki ilman havaintojen, aistimusten, tuntemusten arvottamista, arvostelemista tai luokittelua. Huomioi mitä tapahtuu, mitä näet, kuulet, tunnet, millaisia ajatuksia mieleesi pulpahtelee ja liukuu pois. "Kas, mies edessäni hidasteli." "Ahah, hikoilen" "Mieleeni tuli ajatus, etten pidä tuosta äänestä/tuntemuksesta."
Näillä alkuvalmisteluilla olet valmis lähtemään matkaan ja ottamaan ensiaskeleesi.
 |
| Kuva: Marita Räsänen (2011) |
Siirrä ennen liikkeelle lähtöä huomio kehoosi ja jalkapohjiisi. Miltä maa tuntuu jalkojen alla? Miten askeleet rullaavat, miten ponnistat, tunne polven saranamainen liike, lonkan ojennus...voit aloittaa hitaasti kävellen, jotta todella tunnet, mitä kehossasi tapahtuu (vaikka se tuntuisi aluksi luonnottomaltakin). Lisää vauhtia pikkuhiljaa itsellesi luontevampaan tahtiin.
Kehon tuntemuksista voit siirtää huomion näkemääsi. Väreihin, muotoihin, toistoon, valoihin, varjoihin, liikkeeseen...Katsele kunnolla. Mitä näet? Näetkö enemmän kuin huolen mustat lasit silmilläsi tai työpaikan ihmissuhteet ja kulissit ympärilläsi? Vai näetkö vaahteran ja koivun lehtien kutoman keltaisen maton polullasi?
Kuuntele seuraavaksi. Mistä äänet kuuluvat, millaisia ne ovat, millä korkeudella, voimakkuudella...Kuule myös hiljaisuus ja tauot. Herkistä korvasi ilman arvostelua, vaikka kuulisitkin jotkut äänet kovempaa, voimakkaat äänet, joihin et ole aiemmin kiinnittänyt huomiota.
Haista ja tunne ilmavirrat ihollasi, hiuksissasi. Palaa kehon tuntemuksiin, askeltesi rytmiin. Havainnoi lopuksi kaikkien aistien ja ajatusten ohikiitävät viestit.
Jo pienen harjoituksen jälkeen saatat olla keskittyneempi, elinvoimaisempi, virkistyneempi sovittamaan askeleesi myös parisuhdesolmujen avaamiseen tai työkuorman keventämiseen. Kuulostele lenkin jälkeen tuntemuksiasi. Vaikka tuntemukset olisivat edelleenkin epämiellyttäviä, niin huomioi sekin. Ehkä tuntemukset kuitenkin opettavat, kertovat jotain sen hetkisestä olotilasta, jota olisi hyvä pysähtyä tarkastelemaan.
Vaikka sinusta ei tuntuisikaan juuri tänään, juuri nyt hyvältä, niin kehosi kiittää: liikunta vähentää solujen stressivauroita, tehostaa aineenvaihduntaa, laskee verenpainetta, parantaa unenlaatua, jne...Näitähän on pitkä lista.
Ja eikö ihana, lämmin, pehmeä sohva tunnukin lenkin jälkeen entistä mukavammalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos!